ILMASTOAPATIAA

ILMASTOAPATIAA

”Suomen kokoisen maan tuottamilla päästöillä ei ole mitään merkitystä” tai ”Intialaiset tuottavat 200 kertaa enemmän päästöjä kuin Suomalaiset. Miksi meidän pitäisi tehdä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun eivät Intialaisetkaan tee?” Tälläisiä kommentteja tulee usein vastaan ilmastonmuutos skeptikoiden kanssa keskustellessa.

On totta, että Suomalaisten 55 miljoonan tonnin päästöt kalpenevat Intialaisten 2500 miljoonan tonnin päästöille. Yhtä kiistatonta on kuitenkin myös se, että jokainen Suomalainen tuottaa keskimäärin 10 tonnia hiilidioksidipäästöjä, kun Intialaisten keskimääräinen päästö on alle 2 tonnia/asukas.

Voisikin vastavuoroisesti kysyä, mikä oikeus meillä on tuottaa viisinkertaisesti päästöjä Intialaisiin verrattuna?

Positiivisena voidaan kuitenkin pitää sitä, että Ylen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen (Joulukuu 2017) kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Vähintään melko vakavana sitä pitää 89 prosenttia suomalaisista. Eli kriittisistäkin kommenteista huolimatta, valtaosa suomalaisista tiedostaa ongelman vakavuuden.

Siitä huolimatta suomalaiset eivät kuitenkaan itse toimi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vain alle puolet suomalaisista, tekee ostopäätöksiä, joissa huomioi ilmastovaikutukset. Vielä pienempi osuus, eli alle kolmannes on muuttanut kulutustottumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Miksi näin on?

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hahmottaminen voi herättää monessa ahdistusta ja voimattomuuden tunnetta. Esimerkiksi osa vanhemmista kokee ahdistusta siitä, minkälaisessa maailmassa omat lapset ja lapsenlapset joutuvat elämään. Ehkä ongelmilta on helpompi ummistaa silmänsä, kuin ryhtyä konkreettisiin tekoihin..

Tärkeää olisi saada suomalaiset ymmärtämään miten pienilläkin valinnoilla ja teoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ilman, että se vaatii suurta elämäntapamuutosta. Keinoja ja tietoa niistä löytyy jo hyvinkin kattavasti, esimerkiksi Ilmasto-oppaasta.

Merkittävimmät päästöt synnyttävät asuminen, liikkuminen ja ruoka. Meidän kaikkien tulisi puolittaa hiilijalanjälkemme välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamisen. Omalla toiminnallamme se ei aina ole mahdollista, mutta siihen löytyy muitakin keinoja.

Itse asiassa ilmastoskepitikoiden argumentit vaikkapa intialaisten tai kiinalaisten päästöjen kokonaismäärästä onkin siinä yhteydessä hyvä ottaa huomioon. On selvää, että kehittyvien maiden energiantarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään sekä väestönkasvusta, että elintason noususta johtuen. Tällöin myös päästöjen määrä kasvaa, ellei energiantarpeen tyydyttämiseksi rakenneta puhdasta energiantuotantoa.

Myös jokainen suomalainen voi helposti osallistua globaalin ilmastonmuutoksen hillintään, kompensoimalla omia päästöjään uusiutuvan energian hankkeiden avulla. Tälläisissä hankkeissa rakennetaan uusiutuvaa energiaa juuri niihin maihin, joissa päästöjen kokonaismäärä on suurin ja joissa energian kulutus kasvaa.

Keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on monia. Tärkeintä on, että emme ummista ongelmalta silmiämme, vaan ryhdymme toimeen. Pienetkin teot vaikuttavat.

TAKAISIN

1.8.2018 15.50