LENTÄMISEN PÄÄSTÖT

LENTÄMISEN PÄÄSTÖT

Lentoliikenteen päästöt aiheutuvat lentokoneiden valmistuksesta, lentoasemien ylläpidosta (kuten: energia, talvikunnossapito, lentokenttälogistiikka, jne.), polttoaineiden jalostuksesta ja kuljetuksesta sekä matkustajien matkustuksesta lentoasemille. Pääosa lentoliikenteen päästöistä aiheutuu kuitenkin varsinaisen lennon aikana. Lentämisen aikana tapahtuvan polttoaineen palamisen tuloksena muodostuu hiilidioksidia, vesihöyryä ja vajaan prosentin verran muita päästöjä, kuten typen oksideja, hiilivetyjä, häkää ja pienhiukkasia.

  • Typen oksidit (NOx) lisäävät ilmakehää lämmittävän otsonin muodostumista.
  • Rikkidioksidi (SO2) synnyttää sulfaattihiukkasia, jotka viilentävät maapalloa auringon säteilyä heijastamalla.
  • Noki imee lämpösäteilyä ja edistää näin maapallon lämpenemistä.
  • Vesihöyry muodostaa tietyissä olosuhteissa tiivistymisvanoja, jotka sitovat vähäisessä määrin lämpösäteilyä. Vanoista voi kuitenkin sopivissa olosuhteissa muodostua ilmakehää lämmittäviä untuvapilviä.

Päästöjen yhteisvaikutusta ilmastoon voidaan arvioida RFI -indeksin eli niin sanotun imastovaikutuskertoimen avulla. Uusimmissa tutkimuksissa on useimmiten käytetty kerrointa kaksi. Eli päästöjen todellinen vaikutus pelkkään hiilidioksidiin verrattuna on kaksinkertainen. Lentoyhtiöt ilmoittavat päästönsä yleensä pelkästään kulutetun polttoaineen tuottaman hiilidioksidin määrän mukaan, jolloin todelliset ilmastovaikutukset jäävät huomioimatta.

Lentoyhtiöiden käyttämästä kalustosta riippuen, päästömäärät vaihtelevat suuresti.  Esimerkiksi Airbus A320 kuluttaa tunnissa n. 2430kg kerosiinia ja vastaavasti Airbus A350,  5800kg kerosiinia tunnissa.

1000 kilogrammasta kerosiinia aiheutuu mm. seuraavat suorat päästöt:

  • 3150kg hiilidioksidia
  • 11kg typen oksideja
  • 0,93kg rikkidioksidia
  • 0,75kg hiilimonoksidia
  • 0,15kg hiilivetyjä

Yllä oleva määrä vastaa noin 10 minuutin lentoaikaa Airbus A350 koneella ja todellinen ilmastovaikutus on varovaisesti arvioiden kaksinkertainen.

Päästöjen kokonaismäärä
Maailmanlaajuisesti lennot aiheuttavat yhteensä noin 860 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt (2017).
Muusta ihmisen toiminnasta johtuvat päästöt ovat noin 40 miljardia tonnia hiilidioksidia, jolloin lentojen osuus päästöistä on 2,1 prosenttia ja todelliset vaikutukset huomioiden noin neljä prosenttia.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ja päästöt ovat kasvaneet jatkuvasti viime vuosikymmenten aikana.
Euroopan lentoliikenteen ympäristöraportin mukaan lentojen määrän odotetaan lisääntyvän vuoteen 2005 verrattuna noin 45 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Lentoliikenteen valtavaa määrää voi hahmottaa esimerkiksi Flight Radar sivustolla.

Keinot lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi

Polttoaine
Suurin osa lentämisen ympäristövaikutuksista syntyy polttoainepäästöistä. Polttoaineesta aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää muun muassa kehittämällä ympäristöystävällisempiä uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien polttoaineiden laajamittaisen käytön hidasteena on korkeampi hinta (noin 3-4 kertainen fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna) ja vähäinen tuotantomäärä/saatavuus.

Tekniikan kehitys
Toisena keinona päästöjen vähentämiseksi on tehostaa lentokoneiden moottoritekniikkaa, jolloin polttoaineenkulutus vähenee. Moottoritekniikka kehittyy uusien konemallien käyttöönoton myötä. Jokainen uusi lentokonesukupolvi on keskimäärin 15–20 prosenttia tehokkaampi kuin edeltäjänsä.

Lentokonekanta kehittyy kuitenkin hitaasti, sillä hyväksynnän jälkeen yhtä konetyyppiä valmistetaan yleensä jopa noin 20–30 vuoden ajan.  Kun lentokoneen keskimääräinen käyttöikä on noin 20–25 vuotta, niin nyt hyväksyttäviä konetyyppejä on käytössä pitkälle tulevaisuuteen, jopa 2050-2060 luvulle.

Verotus
Myös erilaisia lentoveroja on esitetty otettavaksi käyttöön. Verotuksen kohteena voivat olla matkustajat, lennot, polttoaine tai lentoliput. Käytännössä lentoveron maksajia ovat matkustajat. Vaikka vero kohdistuisikin lentoyhtiöhin, maksattaisivat ne hyvin todennäköisesti verot matkustajilla, lippuhintojen nostamalla.

Ongelmana lentoveron käyttämisessä lentomatkustuksen päästöjen vähentämiseksi on se, että verotulot ohjautuvat yleensä valtion tuloiksi eivätkä ne tällöin ohjaudu alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli lentämisestä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseen.

Päästökompensointi
Päästökompensointi on ollut jo melko pitkään yhtenä mahdollisena keinona lentomatkustuksen päästöjen vaikutusten vähentämiseksi. Päästökompensoinnilla tarkoitetaan päästövähennysyksiköiden hankkimista ja mitätöimistä päästövähennyksiä aikaansaavista hankkeista. Hankkeet voivat olla esimerkiksi puhtaan energian hankkeita tai metsänistutushankkeita. Hankkeet sijaitsevat usein väkirikkaissa, kehittyvissä maissa, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa on suurta.

 Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki yllä mainitut keinot tulisi ottaa käyttöön sopivassa laajuudessa.

Polttoaineiden ja moottoritekniikan kehitys on pitkällä aikajänteellä ehdottoman tärkeää mutta kuten todettu, niiden vaikutus näkyy vasta vuosikymmenten kuluessa.

Verotuksen käyttöönotto vaikuttaa lähinnä matkustusmäärien kasvua hillitsemällä mutta mikäli verotuottoa ei korvamerkitä ja ohjata päästövähennysten vaikutusten vähentämiseen jää verotuksen vaikuttavuus melko pieneksi. Parempaan tulokseen päästäisiin tukemalla uusiutuvien polttoaineiden ja niiden jakelun mahdollistavan infran kehittämistä sekä ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä.

Päästöjen kompensointi on nopea ja tehokas keino päästöjen vähentämiseksi. Haasteena päästökompensoinnin käytössä on kuitenkin saada se laajamittaiseen käyttöön. Lisäksi päästökompensoinnin puutteena voidaan pitää, että sitä käyttävät lähinnä kuluttajat ja yritykset.

TAKAISIN

9.4.2019 18.30